Shri Matajin esi-isät kääntyivät kristinuskoon vastoin perinteitä ja laajalti hyväksyttyjä uskomuksia, kun he näkivät, miten julmasti hinduleskiä, erityisesti lapsileskiä, kohdeltiin tuohon aikaan.

Hänen veljensä H.P. Salve kuvaili muistelmissaan isoäitiään, joka itse jäi varhain leskeksi, ”mahtavaksi persoonallisuudeksi, joka oli täynnä rohkeutta ja vakaumuksen voimaa taistellessaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan; henkilö, jolla oli toisaalta valtavan urheuden ja rohkeuden ominaisuuksia ja toisaalta äidin rakkautta ja hyväntahtoisuutta lapsiaan kohtaan”. Korostan tätä, koska kaikki nämä ominaisuudet ovat siirtyneet hänen lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa, erityisesti Shri Matajiin."

Shri Matajin vanhemmat jatkoivat elämäänsä omistautuneina oikeudenmukaisuudelle ja tasa-arvolle. He liittyivät Mahatma Gandhin mukaan taisteluun Intian itsenäisyyden puolesta, ja oli selvää, ettei kukaan saanut vuodattaa kyyneleitä, kun joku perheenjäsenistä pidätettiin ja vangittiin. Itsenäistymisen jälkeen hänen isänsä ja monet hänen sisaruksistaan siirtyivät palvelemaan vastaperustettua hallitusta.

Shri Matajin aviomies Sir C.P. Srivastava eli myös esimerkillistä elämää omistautuneena korkean tason julkiselle palvelulle. Hänen kirjoihinsa kuuluvat Intian entisen pääministerin elämäkerta, Lal Bahadur Shastri: a Life of Truth in Politics [1] ja kirja korruptiosta Intiassa, Corruption: India’s Enemy Within. [2]